Puolustusmekanismit ovat tiedostamattomia psykologisia vastauksia, jotka suojaavat ihmisiä uhilta ja asioilta, joita he eivät halua ajatella tai käsitellä. Termi sai alkunsa psykoanalyyttisessä hoidossa, mutta se on hitaasti työstynyt tiensä arkielämän kielelle. Ajattele viimeksi, kun viittasitte jollekulle "kieltämisenä" tai syytettynä jonkun "järkeistämisestä". Molemmat esimerkit viittaavat puolustusmekanismin tyyppiin.
Joten mikä on täsmälleen puolustusmekanismi?
Merkittävin Sigmund Freud käyttää hänen psykoanalyyttistä teoriaansa, puolustusmekanismi on egon kehittämä taktiikka, joka suojaa ahdistusta vastaan. Puolustusmekanismien uskotaan suojan mielen tunteita ja ajatuksia vastaan, jotka ovat liian vaikeita tietoisen mielen selviytymiseksi. Joissakin tapauksissa puolustusmekanismien uskotaan pitävän sopimattomia tai ei-toivottuja ajatuksia ja impulsseja pääsemästä tietoiseen mieleen.
Sigmund Freudin persoonallisuuden mallissa ego on persoonallisuuden näkökulma, joka käsittelee todellisuutta. Tätä tehdessään egon on myös selviydyttävä id: n ja superegon ristiriitaisista vaatimuksista .
Id on osa persoonallisuutta, joka pyrkii täyttämään kaikki haluavat, tarpeet ja impulssit. Se on persoonallisuutemme perustavanlaatuisin ja ensisijaisin osa eikä pidä sellaisia asioita kuin sosiaalinen sopivuus, moraali tai jopa todellisuus täyttääksemme haluamme ja tarvitsemme. Superego pyrkii saamaan egon toimimaan idealistisella ja moraalisella tavalla. Tämä persoonallisuuden osa muodostuu kaikista vanhemmista, muista perheenjäsenistä, uskonnollisista vaikutteistamme ja yhteiskunnasta saaduista sisäisistä moraaleista ja arvoista.
Ahdistusta ajatellen Freud uskoi puolustusmekanismien auttavan suojelemaan egon id: in, superegoin ja todellisuuteen perustuvista konflikteista.
Mitä sitten tapahtuu, kun ego ei pysty käsittelemään haluamme vaatimuksia, todellisuuden rajoituksia ja omia moraalisia normeja? Freudin mukaan ahdistus on epämiellyttävä sisäinen tilanne, jota ihmiset haluavat välttää. Ahdistus toimii egon signaalina, että asiat eivät mene niin kuin heidän pitäisi. Tämän seurauksena ego käyttää jonkinlaista puolustusmekanismia, joka auttaa vähentämään ahdistuneisuutta.
Ahdistustyypit
Kaikki ahdistustyypit eivät ole samanarvoisia. Nämä huolet eivät myöskään johdu samoista lähteistä. Freud havaitsi kolme ahdistusta:
- Neuroottinen ahdistus on tajuton huolenaihe, että menetämme hallinnan id: n kehotuksista, mikä johtaa rangaistukseen epäasianmukaisesta käyttäytymisestä.
- Todellisuuden ahdistus on pelko todellisista tapahtumista. Ahdistuksen syy on tavallisesti helposti tunnistettavissa. Esimerkiksi henkilö saattaa pelätä saavan koiran puremia, kun he ovat lähellä uhkaavaa koiraa. Yleisin tapa vähentää ahdistusta on välttää uhkaava kohde.
- Moral ahdistus liittyy pelko rikkoa omia moraalisia periaatteita.
Vaikka voimme tietoisesti käyttää näitä mekanismeja, monissa tapauksissa nämä puolustukset toimivat tiedostamattomasti vääristäen todellisuutta. Jos esimerkiksi kohtaat erityisen epämiellyttävän tehtävän, mieli voi päättää unohtaa sinun vastuun välttääkseni pelästyneen tehtävän. Muiden puolustusmekanismien lisäksi unohdetaan järkeistäminen, kieltäminen, tukahduttaminen, projektio, hylkääminen ja reaktioiden muodostuminen.
Vaikka kaikki puolustusmekanismit voivat olla epäterveellisiä, ne voivat olla myös mukautuvia ja antavat meille mahdollisuuden toimia normaalisti. Suurimmat ongelmat syntyvät, kun puolustusmekanismeja käytetään liikaa ongelmien ratkaisemiseksi. Psykoanalyyttisessä hoidossa tavoite voi olla auttaa asiakkaita paljastamaan nämä tajuton puolustusmekanismit ja löytämään parempia ja terveellisimpiä tapoja selviytyä ahdistuksesta ja ahdistuksesta.
Sigmund Freudin tytär Anna Freud kuvaili kymmenen eri puolustusmekanismia, joita ego käyttää. Muut tutkijat ovat myös kuvaillut erilaisia puolustusmekanismeja.
1 - Siirtyminen
Onko koskaan ollut todella huono päivä töissä ja sitten mennyt kotiin ja otti turhautumisen perheeltä ja ystäviltä? Sitten olet kokenut syrjinnän egon puolustusmekanismin.
Työntekoihin kuuluu turhautuneisuus, tunteet ja impulsseja ihmisiin tai esineisiin, jotka ovat vähemmän uhkaavia. Siirtynyt aggressio on yleinen esimerkki tästä puolustusmekanismista. Sen sijaan ilmaisemme vihaa sellaisiin tapoihin, jotka voisivat johtaa kielteisiin seurauksiin (kuten väitämme pomoamme), ilmaisemme sen sijaan vihaa kohti henkilöä tai esinettä, joka ei aiheuta uhkaa (kuten puoliso, lapset tai lemmikit).
2 - Kieltäminen
Kieltäminen on luultavasti yksi tunnetuimmista puolustusmekanismeista, jota käytetään usein kuvaamaan tilanteita, joissa ihmiset näyttävät pystyvän kohtaamaan todellisuutta tai myöntämään ilmeisen totuuden (eli "Hän on kieltäytymässä"). Kielto on täysin kieltäytyminen myöntämästä tai tunnustamaan, että jotain on tapahtunut tai on parhaillaan ilmenevässä vaiheessa. Huumeiden väärinkäyttäjät tai alkoholistit kieltäytyvät usein siitä, että heillä on ongelma, kun taas traumaattisten tapahtumien uhrit voivat kieltää tapahtuman tapahtuneen.
Estäjätoiminnot suojaavat egoa sellaisilta asioilta, joiden kanssa yksilö ei pysty selviytymään. Vaikka tämä voi pelastaa meidät ahdistuksesta tai kipusta, kieltäminen edellyttää myös huomattavaa energian investointia. Tämän vuoksi muita puolustuskykyä käytetään myös pitämään nämä hyväksyttävät tunteet tietoiselta tietoiselta.
Monissa tapauksissa voi olla ylivoimainen todiste siitä, että jotain on totta, mutta henkilö edelleen kieltää sen olemassaolon tai totuuden, koska se on liian epämiellyttävä kohtaamaan.
Kieltoon voi liittyä tosiasiallisen tai todellisuuden olemassaolon tasainen hylkääminen. Muissa tapauksissa saattaa olla tunnustamista, että jokin on totta, mutta sen merkitys on vähäinen. Joskus ihmiset hyväksyvät todellisuuden ja tosiasian vakavuuden, mutta he kieltävät oman vastuunsa ja syyttävät muita ihmisiä tai muita ulkopuolisia voimia.
Riippuvuus on yksi tunnetuimpia esimerkkejä kieltämisestä. Päihteiden väärinkäyttäjiltä kärsivät ihmiset usein tasapuolisesti kiistävät, että heidän käyttäytyminen on ongelmallista. Muissa tapauksissa he voivat myöntää, että he käyttävät huumeita tai alkoholia, mutta väittävät, että päihteiden väärinkäyttö ei ole ongelma.
3 - Repression ja Suppression
Repression on toinen tunnettu puolustusmekanismi. Repression toimii pitämään tietoa tietoisesta tietoisuudesta. Nämä muistot eivät kuitenkaan vain katoa; ne vaikuttavat edelleen käyttäytymistämme. Esimerkiksi henkilö, joka on tukahduttanut muistoja lapsiin kohdistuvista väärinkäytöksistä, saattaa myöhemmin olla vaikeuksia muodostaa suhteita.
Joskus teemme tämän tietoisesti pakottamalla ei-toivottuja tietoja tietoisuuttamme, joka tunnetaan suppressioina. Useimmissa tapauksissa tämän ahdistusta herättävän muistin poistaminen tiedostamme uskotaan tapahtuvan tiedostamatta.
4 - Sublimaatio
Sublimaatio on puolustusmekanismi, jonka avulla voimme toimia hyväksymättömin impulsseina muuntamalla nämä käyttäytymismallit hyväksyttävämpään muotoon. Esimerkiksi äärimmäisen vihan aiheuttama henkilö saattaa ottaa potkia nyrkkeilylle keinona turhautua turhautumista. Freud uskoi, että sublimaatio oli merkki kypsyydestä, jonka ansiosta ihmiset voivat toimia normaalisti sosiaalisesti hyväksyttävissä tavoissa.
5 - Projektio
Projektio on puolustusmekanismi, johon liittyy omien hyväksymättömien ominaisuuksien tai tunteiden ottaminen ja niiden antaminen muille ihmisille. Esimerkiksi jos sinulla on voimakas halukkuus jollekulle, saatat kuitenkin uskoa, että hän ei pidä sinusta. Projektio toimii sallimalla halutun tai impulssin ilmaisemista, mutta tavalla, jota ego ei voi tunnistaa ja siten vähentää ahdistusta.
6 - Teollistuminen
Intellektualisointi pyrkii vähentämään ahdistusta ajattelemalla tapahtumia kylmällä, kliinisellä tavalla. Tämä puolustusmekanismi antaa meille mahdollisuuden välttää ajattelemista tilanteen stressaavasta, emotionaalisesta näkökulmasta ja keskittyä vain henkiseen osaan. Esimerkiksi henkilö, jolla on juuri diagnosoitu terminaalinen sairaus, voi keskittyä oppimaan kaiken sairaudesta häiriön välttämiseksi ja pysyä kaukana tilan todellisuudesta.
7 - Rationalisointi
Rationalisointi on puolustusmekanismi, joka käsittää käyttäytymisen tai tunteen järkevän tai loogisen selittämisen, mikä estää käyttäytymisen todelliset syyt. Esimerkiksi henkilö, joka on hylätty päivämäärään, saattaa järkiperäistää tilannetta sanomalla, että he eivät ole houkutelleet toiselle henkilölle muutenkin. Opiskelija saattaa syyttää huonoa tenttipistettä ohjaajasta sen sijaan, että hän valmistautuu valmistautumattomuuteen.
Rationalisointi ei pelkästään ahdistusta estä, vaan se voi myös suojella itsetuntoa ja itsetietoisuutta . Menestyksen tai epäonnistumisen edessä ihmiset pyrkivät määrittämään saavutuksen omille ominaisuuksilleen ja taidoilleen, kun taas epäonnistumisia syytetään muille ihmisille tai ulkopuolisille voimille.
8 - Regressio
Kun stressaavat tapahtumat kohtaavat, ihmiset luopuvat joskus selviytymisstrategioista ja palaavat käyttäytymismalleihin, joita aiemmin käytettiin kehityksessä. Anna Freud kutsui tätä puolustusmekanismin regressiota, mikä viittaa siihen, että ihmiset toimivat käyttäytymisellään psykoseksuaalisen kehityksen vaiheessa, jossa heidät kiinnitetään. Esimerkiksi yksilö, joka on kiinnostunut aiempaan kehitysvaiheeseen, saattaa itkeä tai sulkea, kun kuulet epämiellyttäviä uutisia.
Regressioon liittyvät käyttäytymiset voivat vaihdella suuresti riippuen siitä, missä vaiheessa henkilö on kiinnittynyt. Suullisessa vaiheessa kiinnostunut yksilö saattaa alkaa syödä tai tupakoida liikaa tai saattaa tulla erittäin verbaalisesti aggressiiviseksi. Kiinnitys peräaudin vaiheessa voi johtaa liialliseen siisteykseen tai häpeällisyyteen.
9 - Reaktiomuodostus
Reaktion muodostuminen vähentää ahdistusta ottamalla vastakkaisen tunteen, impulssin tai käyttäytymisen. Esimerkki reaktion muodostumisesta olisi kohteleva joku, jota et pidä erittäin ystävällisessä mielessä, jotta kätkeisit todelliset tunteenne. Miksi ihmiset käyttäytyvät tällä tavoin? Freudin mukaan he käyttävät reaktion muodostumista puolustusmekanismina piilottaakseen todelliset tunteensa käyttäytymällä täysin päinvastaisella tavalla.
10 - Muut puolustusmekanismit
Koska Freud kuvasi ensin alkuperäisiä puolustusmekanismeja, muut tutkijat ovat jatkaneet kuvaamaan muita ahdistusta vähentäviä menetelmiä. Jotkut näistä puolustusmekanismeista ovat:
Toiminta : Tällaisessa puolustuksessa yksilö selviytyy stressistä tekemällä toimia pikemmin kuin heijastelemalla sisäisiä tunteita.
Yhteistyö: Tämä edellyttää muiden ihmisten kääntymistä tukeen.
Tavoitteena estäminen: Tämäntyyppisessä puolustuksessa yksilö hyväksyy alkuperäisen tavoitteensa muunnetun muodon (eli lukion koripallon valmentajaksi pikemminkin kuin ammattilaisjalkapallosta).
Altruismi: tyydyttää sisäiset tarpeet auttamalla muita.
Välttäminen: Kieltäytyy käsittelemästä epämiellyttäviä esineitä tai tilanteita.
Korvaus: ylikuormittaminen yhdellä alueella korvaamaan epäonnistumiset toisessa.
Huumori: Osoittaa tilanteen hauskoja tai ironisia näkökohtia.
Passiivinen aggressio: ilmaisee välitöntä vihaa.
Fantasia: välttää todellisuutta vetäytymällä turvalliseen paikkaan mielessään.
Kumoaminen: Tämä tarkoittaa yrittää korjata, mikä tuntuu olevan sopimattomia ajatuksia, tunteita tai käyttäytymismalleja. Jos satut jonkun tunteisiin, saatat tarjota tekemään jotain mukavaa heidän puolestaan, jotta ahdistustasi voidaan lieventää.
Vaikka puolustusmekanismia pidetään usein negatiivisina reaktioina, me kaikki tarvitsemme heitä väliaikaisesti helpottamaan stressiä ja suojelemaan itsetuntoa kriittisten aikojen aikana, jolloin USA voi keskittyä siihen, mikä on välttämätöntä tällä hetkellä. Jotkut näistä puolustuksista voivat olla hyödyllisempää kuin toiset. Esimerkiksi huumoria hyödyntämällä stressaavaa, ahdistusta herättävä tilanne voi olla adaptiivinen puolustusmekanismi.
Word From
Jotkut tunnetuimmista puolustusmekanismeista ovat tulleet yleiseksi osaksi jokapäiväistä kieltä. Voisimme kuvata jotakuta "kieltäytymisenä" ongelmasta, jota he kohtaavat. Kun joku palaa vanhoihin tapoihin tehdä asioita, voimme sanoa heidät "regressing" osaksi aikaisempaa kehitystä.
On tärkeää muistaa, että puolustusmekanismit voivat olla sekä hyviä että huonoja. Ne voivat palvella hyödyllistä roolia suojelemalla egoasi stressistä ja tarjoamalla terveellistä pistorasiaa. Muissa tapauksissa nämä puolustusmekanismit saattavat estää sinua kohtaamasta todellisuutta ja voivat toimia itsensä petoksena.
Jos huomaat, että tiettyjen puolustusmekanismien liiallinen käyttö vaikuttaa kielteisesti elämään, ota yhteyttä lääkäriin, psykologiin tai muuhun mielenterveysalan ammattilaiseen neuvojen ja avun saamiseksi. Harkitse puolustusmekanismiesi tietojenkeruuta, jotta voit selvittää, kuinka hyvin pystyt tunnistamaan erilaiset torjuntatoimet.
> Lähteet:
> Burgo, J. miksi teen sen? Psykologiset puolustusmekanismit ja piilotetut tapoja, jotka muokkaavat elämäämme. Chapel Hill, NC: New Rise Press; 2012.
> Corey, G. Neuvonta- ja psykoterapian teoria ja käytäntö (8. painos). Belmont, CA: Thomson Brooks / Cole; 2009.