Freudin psykoanalyyttisen persoonallisuuden teorian mukaan superego on persoonallisuuden osa, joka koostuu sisäisistä idealeistamme, jotka olemme saaneet vanhemmilta ja yhteiskunnalta. Superego pyrkii tukahduttamaan id: n kehotukset ja yrittää tehdä egon käyttäytyvän moraalisesti eikä realistisesti.
Milloin superego kehittyy?
Freudin psykoseksuaalisen kehityksen teorian mukaan superego on persoonallisuuden viimeinen osa kehittymiselle.
Id on persoonallisuuden perustava, ensisijainen osa, joka on syntymästä lähtien. Seuraavaksi ego alkaa kehittyä lapsen elämän kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Lopuksi superego alkaa näkyä viiden vuoden iässä.
Ideat, jotka edistävät superego-muodon muodostumista, eivät koske ainoastaan vanhempiensa oppineiden moraalia ja arvoja vaan myös oikeita ja vääriä ajatuksia, joita saamme yhteiskunnasta ja kulttuurista, jossa elämme.
2 osaa Superegosta
Psykologiassa superego voidaan edelleen jakaa kahteen osaan: egon ideaaliin ja omatuntoon.
Ego-ihanteena on superego-osa, joka sisältää hyvän käyttäytymisen säännöt ja normit. Näihin käyttäytymismalleihin kuuluvat ne, jotka vanhemmat ja muut viranomaiset ovat hyväksyneet. Näiden sääntöjen noudattaminen johtaa ylpeyden, arvon ja saavutuksen tunteisiin. Sääntöjen rikkominen voi johtaa syyllisyyden tunteisiin.
Ego-ihanteetta pidetään usein kuvana, jonka meillä on ihanteellinen itsemme - ihmiset, joista haluamme tulla. Tämä kuva, jota pidämme ihanteellisena yksilönä, joka on usein mallinnettu ihmisten tuntemisen jälkeen, jota pidämme vakiona siitä, kenen pyrimme olemaan.
Tunne koostuu säännöistä, joiden käyttäytymistä pidetään huonona.
Kun ryhdymme sellaisiin toimiin, jotka sopivat egon ihanteeksi, meistä tuntuu hyvältä itsestämme tai ylpeinä saavutuksistamme. Kun teemme sellaisia asioita, joita omatuntomme pitää huonona, kokemme syyllisyyden tunteita.
Superego-tavoitteet
Superegon ensisijainen toiminta on tukahduttaa kokonaan id: n haitat tai toiveet, joita pidetään väärin tai yhteiskunnallisesti mahdottomina. Se yrittää myös pakottaa egon toimimaan moraalisesti eikä realistisesti. Lopuksi superego pyrkii moraalisiin täydellisyyksiin, ottamatta todellisuutta huomioon.
Superego on myös läsnä kaikilla kolmella tietoisuuden tasolla. Tämän takia voimme joskus kokea syyllisyyttä ymmärtämättäksemme tarkalleen sitä, miksi meistä tuntuu tällä tavoin. Kun superego toimii tietoisessa mielessä , olemme tietoisia syntyvistä tunteistamme. Jos superego kuitenkin käyttäytyy tietämättään rankaisematta tai tukahduttavan id: n, saatamme päätyä syyllisyyden tunteisiin eikä todellista ymmärrystä siitä, miksi meistä tuntuu tällä tavoin.
"[Superegon] sisällöt ovat suurimmalle osalle tietoisia, ja ne voivat olla suoraan saapuvia endopsihokkailla käsityksillä. Kuitenkin superegon kuva on aina taipuvainen, kun sen ja egon välillä on harmonisia suhteita. kaksi ovat samat, eli tällaisissa hetkissä superego ei ole havaittavissa erillisenä laitoksena joko kohteelle itselleen tai ulkopuoliselle tarkkailijalle.
Sen ääriviivat tulevat selväksi vain, kun se kohdistuu egoon vihamielisyydellä tai ainakin kritiikillä ", kirjoitti Anna Freud 1936-kirjansa" Ego ja puolustusmekanismit ".
"Superego, kuten id, tulee havaittavaksi siinä tilassa, jonka se tuottaa egossa: esimerkiksi kun sen kritiikki herättää syyllisyyden tunteen", hän selitti.
> Lähde:
> Freud A. Ego ja puolustusmekanismit . Karnac-kirjat. 1992.