Oppiminen itsevarmuuteen
Autonomia vastaan häpeä ja epäilys on Erik Eriksonin psykososiaalisen kehityksen vaiheiden toinen vaihe. Tämä vaihe tapahtuu 18 kuukauden ikäisten ikäryhmien välillä noin 2 tai 3 ikävuotta kohti. Eriksonin mukaan tässä vaiheessa lapset keskittyvät kehittämään suurempaa itseohjautuvuutta.
Tarkastellaan tarkemmin joitakin tämän psykososiaalisen kehitysvaiheen tärkeimpiä tapahtumia.
Yleiskatsaus itsemääräämisoikeuteen ja häpeään
Psykososiaalisen kehityksen toinen vaihe koostuu:
- Psykososiaalinen ristiriita: Autonomia vastaan häpeä ja epäily
- Suuri kysymys: "Voinko tehdä asioita itse tai olen riippuvainen muiden avusta?"
- Perusvirta: Will
- Tärkeä tapahtuma (t): WC-koulutus
Autonomy Versus Shame and Doubt rakentaa edelliselle vaiheelle
Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoria kuvaa kahdeksaa vaihetta, jotka tapahtuvat koko elämän ajan. Kehityksen ensimmäinen vaihe, luottamus ja epäluottamus, koskee kaiken maailman luottamusta. Seuraava vaihe, autonomia verrattuna häpeään ja epäilyyn, perustuu tähän aikaisempaan vaiheeseen ja luo perustan tuleville vaiheille.
Mitä tapahtuu tämän vaiheen aikana
Jos olet vanhempi tai jos olet aina ollut vuorovaikutuksessa 18 kuukauden ja 3 vuoden ikäisen lapsen välillä, niin olette todennäköisesti todistaneet monia itsemääräämisoikeuden tai häpeän vaiheen tunnusmerkkejä.
Juuri tässä kehitysvaiheessa nuoret lapset alkavat ilmaista suurempaa tarvetta riippumattomuuteen ja valvoa itseään ja ympäröivää maailmaa.
Henkilökohtaisen ohjauksen tunne maailmanlaajuisesti on tärkeä tässä kehitysvaiheessa. WC-koulutuksella on tärkeä rooli; oppiminen hallitsemaan oman kehon toimintoja johtaa tunne hallita ja tunne itsenäisyyttä.
Menestyksekkäästi pottainen koulutus voi auttaa lapsia tässä kehitysvaiheessa saamaan enemmän itsenäisyyttä. Ne, jotka oppivat käyttämään WC: tä, saavat itsevarmuutta.
Potkukoulutuksen ongelmat voivat jättää lapset kyseenalaiseksi omiin kykyihinsä ja saattavat jopa aiheuttaa häpeän tunteita.
Muita tärkeitä tapahtumia ovat entistä paremmat valinnat ruoanvalinnoista, lelujen mieltymyksistä ja vaatteiden valinnasta.
Tämän ikäiset lapset ovat yhä itsenäisempiä ja haluavat hallita paremmin mitä he tekevät ja miten he tekevät sen. Lapset tässä kehitysvaiheessa tuntevat usein tarvetta tehdä asioita itsenäisesti, esimerkiksi poimimalla mitä he käyttävät päivittäin, asettamalla omia vaatteita ja päättelemällä, mitä he syövät. Vaikka tämä voi usein olla turhauttavaa vanhemmille ja hoitajille, se on tärkeä osa itsehallintaa ja henkilökohtaista autonomiaa.
Lapset, jotka suorittavat menestyksekkäästi tämän vaiheen, tuntevat itsensä turvallisiksi ja luotettaviksi, kun taas niillä, joilla ei ole mitään, on riittämätöntä ja itsevarmaa.
> Lähteet:
> Erikson, EH. Lapsuus ja yhteiskunta. 2. ed. New York: Norton; 1963.
Erikson, EH. Identiteetti: Nuoret ja kriisi. New York: Norton; 1968.