Kuinka kauan Valium voi pysyä järjestelmässäsi?

Miksi se koskee

Koska FDA on hyväksynyt vuonna 1963, Valium (diazepam) on määrätty useille lääketieteellisille sairauksille. Yleisimmin se on käytetty ahdistuksen lievittämiseen; rauhallinen lihaskrampit; hoitaa kouristuskohtauksia; ja hallita alkoholin oireiden poistamista.

Jos otat Valiumia, on tärkeää tietää, kuinka kauan lääkkeen ottamisen jälkeen lääke pysyy aktiivisena järjestelmässäsi.

Kuten lääkäri, joka on määrännyt sen sinulle (ja ehkä myös reseptin täyttänyt apteekkari), on todennäköisesti olemassa useita tärkeitä syitä:

On paljon muuttujia, jotka vaikuttavat siihen, kuinka kauan Valium pysyy kehossa.

Jokainen on erilainen ja se, kuinka paljon lääkkeitä (ja mitä tahansa ainetta kyseisellä aineella) ympäröi, riippuu ihmisen aineenvaihdunnasta, iästä, painosta ja kehon rasvasta. Aktiivisuustaso ja nesteytys voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka kauan lääkehoito kestää. Joillakin terveysolosuhteilla voi olla rooli kehon metaboloitumisessa.

Muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka kauan Valium pysyy henkilön ruumiissa, liittyy erityiseen lääkemääräykseen - sitä suurempi annos ja sitä useammin otat sen esimerkiksi todennäköisesti se on havaittavissa pidempään.

Miksi saatat testata Valiumille

Jotkut mahdolliset työnantajat järjestävät verikokeita haastatteluprosessin aikana mahdollisten huumeidenkäyttöongelmien selvittämiseksi. Lääkäri voi haluta varmistaa, että sinulla ei ole jälkiä Valiumista järjestelmässä ennen lääkkeen määräämistä.

Valium - tai pikemminkin lääkeaineisiin liittyvien metaboliittien - voidaan havaita eri tavoin. Se näkyy veressä kuuden tai 48 tunnin ajan ja virtsaan yhden tai kuuden viikon kuluttua ottamisesta. Syljen testi voi havaita Valiumia 10 päivän kuluttua sen ottamisesta. Ja kuten monet muutkin lääkkeet, Valium voidaan havaita karvatupen huumeiden testillä jopa 90 päivän ajan.

> Lähteet:

> American Association for Clinical Chemistry, "Huumeiden väärinkäytön testaus". Lab Testit verkossa . 2. tammikuuta 2013.

> Yaffe, Kristine. "Bentsodiatsepiinit ja Alzheimerin taudin riski". British Medical Journal. 9. syyskuuta 2014 .