Mitä enemmän kohtaamme jotain, sitä harvemmin me reagoimme
Habituation on vastaus ärsykkeen pienenemiseen toistuvien esitysten jälkeen. Esimerkiksi uusi ympäristösi ääni, kuten uusi soittoääni, voi aluksi kiinnittää huomiota tai jopa häiritä. Ajan myötä, kun olet tottunut tähän ääneen, kiinnität vähemmän huomiota meluun ja vastauksesi äänelle heikkenee. Tämä vähentynyt vastaus on tottumus.
Esimerkkejä Habituationista
Habituation on yksi yksinkertaisimmista ja tavallisimmista oppimismuodoista. Sen avulla ihmiset voivat virittää ei-välttämättömiä ärsykkeitä ja keskittyä niihin asioihin, jotka vaativat todella huomiota.
Kuvittele, että olet takapihallaan, kun kuulet äänekkää möykkää kohinaa naapurin pihalta. Epätavallinen ääni välittömästi kiinnittää huomionne ja ihmettelet, mitä tapahtuu tai mikä saattaa aiheuttaa melua. Seuraavien päivien aikana kohinanvaimennus jatkuu säännöllisesti ja jatkuvasti. Lopulta vain virittää melua.
Se ei ole vain ääni, joka kehottaa meitä ryhtymään käytäntöön. Toinen esimerkki olisi spritzing jotain hajuvettä aamulla ennen kuin lähdet töihin aamulla. Lyhyellä ajanjaksolla et enää huomaa parfyymisi tuoksua, mutta muut ympärilläsi voivat huomata tuoksun sen jälkeen, kun sinä olet unohtanut sen. Tämä on tapana myös.
Ominaisuuden ominaisuudet
Jotkut tärkeimmistä ominaisuuksista ovat:
- Kesto: Jos tottumusvakuutusta ei esiinny riittävän kauan ennen äkillistä takaisinottoa, vastaus tulee jälleen kerran näkyviin täydessä lujuudessa, spontaani elpyminen . Joten jos meluisa naapurin äänihälytys (yllä olevasta esimerkistä) pysähtyy ja alkaa, niin olet todennäköisesti käyttäytymässä siihen.
- Taajuus: Mitä useammin on ärsyke, sitä nopeammin esiintyy. Jos käytät samaa hajusteita joka päivä, olet todennäköisesti lopettaa huomaamatta sitä aikaisemmin joka kerta.
- Intensiivisyys: Hyvin voimakkaat ärsykkeet johtavat yleensä hitaammin. Joissakin tapauksissa, kuten kuuro-ääniä, kuten autohälytystä tai sireeniä, ei tapahdu tapausta (auton hälytys ei olisi erittäin tehokas varoituksena, jos ihmiset eivät enää huomanneet sitä muutaman minuutin kuluttua).
- Muutos: Äänityksen voimakkuuden tai keston muuttaminen voi johtaa alkuperäisen vasteen uusiutumiseen. Joten, jos tämä kohinanvaimennus kasvoi ajan myötä tai pysähtyi äkillisesti, huomaat sen todennäköisemmin uudelleen.
Miksi habituation esiintyy
Habituation on esimerkki ei-assosiatiivisesta oppimisesta, toisin sanoen ei ole palkkioita tai rangaistuksia, jotka liittyvät ärsykkeeseen. Sinulla ei ole kipua tai nautintoa naapurin tärinän äänien seurauksena. Joten miksi me koemme sen? On olemassa muutamia erilaisia teorioita, jotka pyrkivät selittämään, miksi habituation tapahtuu, mukaan lukien:
- Yhden tekijän taustalla oleva teorius viittaa siihen, että ärsykkeen jatkuva toisto muuttaa tämän ärsykkeen tehokkuutta. Mitä enemmän me kuulemme sitä, sitä vähemmän huomaamme sen. Se tuntuu mielenkiinnolla aivoissamme tavalla tavalla.
- Kaksoiskertoimen teoreettinen käytäntö viittaa siihen, että taustalla olevat hermoprosessit, jotka säätelevät reagointia eri ärsykkeisiin, ovat olemassa. Joten meidän aivomme päättävät meille, että emme tarvitse huolehtia siitä banging-melusta, koska meillä on enemmän painavia asioita, joihin keskitymme huomiomme.
> Lähteet:
> Domjan M. Oppimisen ja käyttäytymisen periaatteet. 7. ed. Wadsworth Publishing; 2014.
> Rankin CH, Abrams T, Barry RJ et ai. Habituation Revisited: Päivitetty ja tarkistettu kuvaus käyttäytymisen ominaisuuksista Habituation. Oppiminen ja muisti neurobiologia . 2009; 92 (2): 135-138. doi: 10,1016 / j.nlm.2008.09.012.